Aina Naantalissa käydessäni kiipeän tähän torniin.
Se on yksi lenmpipaikkojani istuskella yksin.
Olen lukenut siellä jopa ylemmän amkin pääsykokeisiin.
Viime reissulla ei ollut kiva tunnelma.
Juuri, kun kiipesin ylämäkeä kirkonmäellä
meni ohitseni hautausauto ja jonkun hautajaiset oli alkamassa.
Kiirehdin torniin, jossa itkin ikävääni
rakas pappani kuoli marraskuussa ja
vieläkin sydäntä särkee ikävä ja suru.
Itku lohdutti samalla ja taas jaksoin...
Maisemat tästä tornista on niin kauniit,
sekä kesällä että talvella.
Matkalla Naantaliin rikoin aurinkolasini.
Jouduin ottamaan käyttöön varalasit,
jotka olen saanut jostain.
Ne päässä näytän ihan joltain kuin kärpäseltä ; D
Tuolla vastarannalla takanani siintää
Muumimaailma ja Väskin seikkailusaari.
Vielä on hiljaista siellä...
Kuten ei ollut lippu lipputangossa myöskään Kultarannassa.
Tuolla kuvan keskellä ylhäällä siintää Kultarannan torni.
Naantalin kirkko tornista katsottuna.
Naantalin kirkon hautausmaan käytävillä on hienot nimet ja nimikyltit.
Voit valita käveletkö rukouksen tietä vai kenties armon tietä
tai hiljaisuuden tietä.
Tykkään käydä hautausmailla.
Siellä jotenkin sielu lepää.
Hyvää viikonloppua kaikille!!
Sanni Aleksandra
