Katso vain tätä kuvaa sen sijaan...
Just look this photo...
"Ei kukaan opi tekemättä virheitä.
Mitä parempi tyyppi on kyseessä,
sitä enemmän hän tulee tekemään virheitä
– sillä sitä enemmän hän kokeilee uusia asioita.
En koskaan ylentäisi sellaista henkilöä korkeisiin tehtäviin,
joka ei ole tehnyt virheitä,
suuriakin sellaisia.
Muussa tapauksessa hän suoriutuisi
enintään keskinkertaisesti,
ja mikä on vakavampaa,
ei osaisi nähdä virheitä ajoissa
eikä korjata niitä."
— Peter F. Drucker
Toivon mukaan tämä pätisi myös minuun,
sillä olen tehnyt monia virheitä elämässäni,
tai vääriä päätöksiä,
jotka ovat johtaneet virheisiin...
Anteeksi avautumiseni,
mutta tätä blogia lukee
pääasiassa ystäväni,
joten voin hyvin kertoa tästä teille.
Ja ne, jotka eksyvät
tänne sattumalta,
tai ette tunne minua,
niin voitte hyvin skipata tämän bloggauksen.
Ja ehkä minun ulkomaalaiset lukijani eivät käännä tätä.
And if you translate this text,
please, I´m sorry,
but I had to write
this to here now…
Ja
voitte uskoa, että päässäni muhii muutakin,
tai oikeammin siellä suorastaan
kihisee vähän samalla lailla
kuin kalkkarokäärmeiden pesässä,
jos sinne tökkää kepillä.
Ja toivottavasti kukaan ei tökkää mua kepillä,
sillä voin tehdä kuten
kalkkarokäärme
eli hyökätä päälle tai
sitten delata lamaannuksesta.
Sillä olen
tällä hetkellä kriisissä,
sanotaan se nyt ihan suoraan.
Enkä tiedä tällä
hetkellä
mitä tekisin tai mitä tulen tekemään.
Maailma pyörii ympärillä,
mutta
minä olen pysähtynyt
”varikolle tai asemalle”
ja juna kiitää eteenpäin ilman
minua.
Enkä suoraan sanoen tiedä
milloin hyppään sen junan kyytiin
vai menenkö
jonkin toisen junan kyytiin…
Ja paljastettakoon nyt kaikille,
jotka eivät jo tiedä,
että täytän tänä
vuonna 50 vuotta…
en tiedä johtuuko kriisi siitä
vai onko minulla alkamassa
vaihdevuodet
vai onko vain yksinkertaisesti tapahtunut
liikaa negatiivisia
asioita elämässäni
tässä vuosien varrella,
että minun piti pysähtyä
miettimään elämääni
tai oikeastaan
minun kroppani pysäytti minut…
Olen menettänyt niin paljon tässä vuosien varrella
eikä elämäni ole todellakaan sellaista,
joksi sen halusin...
Minulle tärkeintä elämässä ovat nuo kolme lastani,
ja heidän takiaan haluaisin olla onnellinen elämästäni,
enkä ole sitä tällä hetkellä,
ulkoiset puitteet on kunnossa,
vaikka rahapula vaivaa välillä,
no sellaista on monen yksinhuoltajan arki,
(vaikka virallisesti olen yhteishuoltaja,
hieno sana, mutta ei merkitse paljon)
Ja heidän takiaan pysähdyin,
että voin järjestää elämäni sellaiseksi,
että voin olla onnellinen,
mitä se sitten tarkoittaakaan,
en tiedä tällä hetkellä!!!
Ja kiitos rakkaat ystävät,
että olette olemassa <3
kyllä tämä tästä...
Sanni
Aleksandra
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti