Täydellisyyden tavoittelu

Mitä se on?

Onko se sitä, 

ettei missään saa olla yhtään 

pölypalloa lattialla?

Meillä niitä kutsutaan villakoiriksi, 

joten ne on vähän kuin lemmikkejä, 

jolloin niiden häätäminen ei ole niin tähteellistä.

Vai onko täydellisyyteen pyrkiminen sitä, 

että putsaa ja jynssää päiväkaudet 

kotona tai töissä,

kun ei voi sietää omia eikä toisten sotkuja.

Tämä tuli minulle mieleen, 

kun luin yhden blogin naisen joutuneen 

täydellisyyden tavoittelun takia 

psykiatriselle osastolle huilaamaan.

Milloin havahtuu siihen, 

että kaikki menee Överiksi?

Minusta on tullut iän mukana 

sen verran mukavuudenhaluinen, 

etten jaksa kovin usein enää stressata,

että kodin pitäisi olla tip top...

Nuorempana olisin varmasti vaatinut

 itseltäni paljon enemmän!!

Nykyään osaan olla itselleni 

sen verran armelias, 

ettei "pipoa" ala kiristämään 

ainakaan huushollin takia.

Ja onneksi en stressaa myöskään 

epätäydellisistä kuvista täällä blogissa.

Ne on sitä mitä milloin tulee.

En ole panostanut järjestelmäkameraan, 

sillä en halua luoda tästä uraa 

enkä yritä pyrkiä 

blogilistan kärkisijoille.

Olen siihen aivan liian suurpiirteinen

tai juuri täydellisyydenhakuinen.

Eli kaikki tai ei mitään!!

Se merkitsee minulle, 

että päivitän tätä blogia,

kun minulla on aikaa eikä ole 

mitään kiireellisempää.

Nytkin puolitoista viikkoa jännitettiin 

pappan sairauden vuoksi,

 että tuleeko tästä mahdollisesti hautajaiset...

Sen takia kävin joka päivä pappaa katsomassa.

Onneksi sattui olemaan syyslomaviikkoa

 eikä työtkään estäneet käyntejä.

Joten tässä sitten pari kuvaa, 

jotka joku päivä otin tuosta 

uudesta huonekalustani,

jonka lupasin esitellä.

Se on mielestäni niin hurmaava

ja sitä on ilo katsella ; D

Nauttikaa elämän ihanuudesta

arjen pieninä asioina ; )

Enjoy the little things of lovely life ; D

Sanni Aleksandra